Reija Suolanen - Kaupunkielämän hälinästä metsäpoluille 

Metsän omistaminen on syventänyt Reija Suolasen kiinnostusta luontoon. Metsänomistajuuden matkalla hän on oppinut paljon metsänhoidosta tutkimalla sekä hoitamalla omaa metsää. Suolanen pyrkii omilla toimillaan tukemaan luonnon monimuotoisuutta – joskus kuitenkin uudistushakkuu on järkevin ratkaisu. Tälläisissä asioissa sydän ja järki kamppailevat, vaikka aina tulisi osata katsoa tulevaisuuteen.

55-vuotias Reija Suolanen sai ensimmäisen metsänsä vuonna 2012 kuolinpesästä isältään, ja siitä muodostuikin siskon ja äidin kesken metsäyhtymä. Hän asuu Järvenpään laidalla, mutta metsä sijaitsee pidemmän välimatkan päässä Kouvolassa. 

Kaupunkielämän vastapainoksi Suolanen käy vähintään kerran kuussa katsomassa metsän tilanteen, ja samalla hän huoltaa mieltä rentoutumalla metsän hiljaisuudessa. Suolanen haluaisi käydä metsissään useammin ja mielellään hän myös tekisi enemmän metsänhoitotöitä, mutta aika ei tahdo aina riittää kaikkeen. Tästä syystä Suolanen on käyttänyt paikallista metsänhoitoyhdistystä apunaan taimikonhoidossa.

Paikallinen metsänhoitoyhdistys on ollut Suolaselle tuttu jo pidemmän aikaa, sillä jo hänen vanhempansa olivat jäseniä. Reija Suolanen on ollut erityisen tyytyväinen omaan metsäasiantuntijaansa, joka oli suuri apu metsäomistajuuden alussa. Yhdessä Suolanen ja metsänhoitoyhdistyksen asiantuntija kiersivät metsää ja päivittivät metsäsuunnitelmaa. Asiantuntijan avulla myös luottamus omaan tekemiseen kasvoi. 

Metsänhoitoyhdistys on tarjonnut hyödyllisiä ja opettavaisia koulutuksia, joihin Suolanen on aktiivisesti osallistunut. Metsänhoitoyhdistys tarjoaa myös lakipalveluita, jotka olivat suureksi avuksi muun muassa silloin, kun Suolasen sisko ja äiti perustivat metsäyhtymän.